:/:/:/

Papupojan villapaita joutui purkuun. Paita vain näytti liian pieneltä, joten siirrymme kokoa isompaan.
Inspiraatio on hukassa, mikään ei tahdo kiinnostaa. Paitsi nukkuminen.

Mihinä se aika hurahti???

Pari valmistunutta tuotosta.
Punaiset on 7 veikkaa. Malli omasta päästä, mutta ulkoreunan palmikko "pöllitty" Ullan Koiranputkisukista.
Toiset sukat on itse Kool-Aid värjättyä harmaata Nallea ja Malli on Koiranputkisukka.

Korpiklaani Teatrialla

Näistä olisi tarkoitus tulla villapaita Papupojalle... Jatkoa seuraa.

Desperado

Kyllä täällä neulotaan hitaasti, mutta varmasti...



Neulomisaikaa vähentää kummasti tavaroiden pakkaus ja siivoilu, sillä ensi kuussa olisi muutto omaan lukaaliin. Jee!
Lisäksi töiden alkaminen syö vielä lisää vähästä ajasta. Vaikka kyllä töihin oli mukava päästä.

PS. Neulominen sujuu mukavasti Celtic Thunderia kuunnellessa. Kuvan taustalla soi tämä ihana ihana kappale.

Isontalon Antti ja Rannanjärvi

Maanantaina tuli kotiuduttua neljän päivän reissusta pohjanmaalta. Vanhemmat päättivät lähteä käymään Seinäjoella katsomassa maratoni putken (5kpl) harrastajateatteri esityksiä. Päätin sitten lähteä samalla kyydillä käymään kaverini J.n luona kylässä Kauhavalla.

Perjantai 27.8.
Lähdettiin yhdenmaissa ajamaan kohti Seinäjokea, Ylivieskassa pysähdyttiin ABC:lle kahville ja paninille. Kahvi oli laihaa. Jatkettiin matkaa. Seinäjoella oltiin kuuden aikoihin. Kävin Hesburgerissa syömässä ja lähdin ajamaan kohti Kauhavaa. Lähtö ei kuitenkaan ollut ihan yksinkertainen, sillä minulla meni hyvänaikaa ennen, kuin löysin oikean reitin ulos keskustasta. Perillä juttelua ja kaverin Kissan ”kiusaamista”. Ajoissa nukkumaan, aamulla aikainen herätys.



Lauantai 28.8.
Herätys, aamupala ja auton nokka kohti Teuvaa, suuntana Häjy-liike. Illalla leffoja ja juttelua.



Sunnuntai 29.8.
Aamulla nukuttiin pitkään. Käytiin kävelyllä kuvaamassa Kauhavan kirkkoa. Päivällä päätettiin lähteä autolla katselemaan maisemia. Piipahdettiin myös Alahärmässä kuvaamassa kirkko ja käytiin Antti Isontalon haudalla. Leffoja ja juoruilua.







Kauhavan kirkko






Alahärmän kirkko




















Maanantai 30.8.
Aamulla käynti Iisakki Järvenpään puukkotehtaassa. Sitten hakemaan vanhemmat Seinäjoelta. Ennen kotiin paluuta oli tietenkin käytävä Tapion kaupassa, kun kerta niin lähellä oltiin.




Jonkin verran lankaa lähtikin mukaan. Kuvasta puuttuu äidin ostamat langat ja nuo Novitan Woolit olivat kaupantekijäisiä.



Kiitos J:lle mukavasta seurasta ja majoituksesta.

Ampiainen ja hiivaa

Olipa loistava päivä, taas kerran. Aamulla kun pyöräilin töihin tihkusateessa, niin ihan yllättäen jostain syöksähti ampiainen silmälasien sisäpuolella. Pistihän se tietysti ja sattui kyllä aikas makiasti. Piti sitten kesken työpäivän polkea apteekkiin hakemaan kyypakkaus.
Vein töihin myös Rutaleelta otetun korvanäytteen, kun näkyivät erittävän mustaa möhnää ja hiivatulehdushan sieltä löytyi.
Kaikesta huolimatta laitetaan tähän loppuun hieman väriterapiaa, niin ei tule ihan valivali -postaus.

Iltakävelyllä Rutaleen kanssa

Kuulumisia

Aika on mennyt ihan hujauksessa työkiireiden ja elämään astuneen pikkuisen johdosta. Anteeksi siis blogi hiljaisuus.
Saltkrågan sukat sain valmiiksi luovutusta edellisenä yönä puoli kahden maissa. Valmiista sukista ei ole kuvaa, sillä en jaksanut niitä yöllä kuvata ja seuraavana aamuna oli aikaisin töihin meno. Lahjan saaja onneksi tuntui pitävän lahjasta ja erityisesti hän ihasteli saamaansa vauvan myssyä. Huomaa kuvassa myös lanka, josta tulevan vauvan äidin sukat tehtiin.



Tänään oli neuletapaaminen Ainolanpuistossa. Neuleeksi otin mukaan jämäkerän Novitan Bambua, mikä jäi jäljelle ylläolevasta myssystä ja aloitin tekemään siitä tiskirättiä. Alkuun istuimme puiston katoksessa, mutta kun taivaalle alkoi kerääntyä uhkaavasti tummia pilviä, päätimme siirtyä kahvila Tuomenkukkaan. Pisaroita alkoi kuitenkin tulla vasta kun teimme lähtöä. Mukavaa oli jälleen kerran.

Mutta sitten siitä pikkuisesta…
Minulla on ollut piiiitkäään kamala kissakuume. Tietysti on olemassa Emma, mutta kun se asuu vanhempien tykönä ja kissaton koti ei ole minun mielestäni koti.
Alla olava kuva on Oulun eläinsuojeluyhdistyksen sivuilta, kissan löytöpäivältä.



Meillä kävi toissa toukokuussa löytöeläinkodilta hoidossa löytökissa verikorvan takia ja minähän otin ja rakastuin kyseiseen kaveriin. Lopulta viime viikonloppuna haimme Rutaleen löytöeläinkodista. Rutaleen oikea korva on arpeutunut ryppyyn, mutta luonteeltaan hän on todella ihana, sosiaalinen, leikkisä ja hellyydenkipeä kolli poika.